Suomeksi På svenska In English


British Alpaca Futurity 2011

Kuusi kappaletta innokkaita alpakkaihmisiä starttasi matkaan 10.3.2011 Helsinki Vantaan lentokentältä. Suurimmat kommellukset hoidettiin alta pois jo ennen koneeseen nousua, niin loppumatka olikin taattu onnistuvaksi. Mainitakseni muutama aamulla kohdattu vastoinkäyminen: lumihankeen juuttunut auto, katkennut hammas, katkennut matkalaukun kahva ja pikapassin haku.
Tästä oli hyvä lähteä. Ensimmäisenä päivänä suuntasimme tila-autollamme kohti Coventry:a ja teimme tilakäynnin
Jay ja Hillary Hollandin alpakkatilalle
Isäntäperhe otti meidät lämpimästi vastaan hyvän englantilaisen teen ja lounaan kanssa. Itse alpakoiden katselu meinasi jo unohtua kun uppouduimme keskusteluun Jayn kanssa. Keskustelussa suurta hämmästystä herätti mm Suomen alkuvuodesta 2011 voimaantullut vuoden karanteeni alpakoille. Aikaisemmin pidimme hämmästeltävänä Norjan puolen vuoden karanteenia.
Vilkasta keskustelua herätti myöskin Suomen kapeahko geenipohja ja jalostusaines sekä aina niin maukkaat kuituasiat.
Jay esitteli meille alpakoitaan ja tiloja sekä kertoi mm kahden alpakan olevan rescue-alpakoita. Toivottavasti emme Suomessa saa koskaan todistaa rescue-alpakkaa. Pääpaino tällä tilavierailulla oli ehdottomasti tiedon vaihto ja hyvä keskustelu. Jay:n luona näimme myös mukavan pyörillä kulkevan syöttölaitteen.

jay2_web 

Toisen matkapäivän ohjelmana oli tutustuminen The British Alpaca Futurity näyttelyyn joka veti yli 380 alpakkaa eri luokkiin sekä yli
sadan alpakan blanketit oli arvosteltavana ja näytillä villanäyttelyssä. Katsottavana oli paljon etenkin nuoria lupaavia alpakoita
eripuolilta Englantia. Näyttelyä tuomaroi erittäin pidetty ja korkealle arvostettu tuomari ja alpakkakasvattaja Liz Barlow 
Livanti Alpacas ). Liz:n hurja työrupeama nosti keskuudessamme suurta ihailua. Tuomarointia aamusta iltaan suu hymyssä ja suurella sydämmellä ja fantastisella ammattitaidolla ja vielä kaiken kukkuraksi huumorilla höystettynä. 

nayttely_web

Ensimmäinen näyttelypäivä alkoi meille tutun Claire Whiteheadin luennolla aiheesta:  "Caring for pregnant female".
Luennolla virkistimme muistia emän ja crian hoidosta ja sitten alkoi itse näyttely jota jatkui koko päivän. Tutustuimme standeihin ja teimme pieniä hankintoja kuten taluttimia ja uunituoreita alpakan lääkintäkirjoja ja kauniita alpakkavaatteita. Tapasimme vanhoja tuttuja maailmalta ja tutustuimme useisiin hyvin mukaviin ja kiinnostaviin alpakkakasvattajiin naapurimaasta sekä kauempaa. 
Ehdottoman mielenkiintoinen ja aikaa vievä osuus oli villanäyttely. Hiplasimme niin monia blanketteja että sormet olivat jo turtana.
Kaikki villat piti kokeilla miltä ne tuntuivat ja mukavaa ja kasvattavaa oli verrata tunnetta omissa sormissa arvosteluun minkä ne olivat saaneet tuomarilta. Näyttelyssä oli myös viihdyttävä valokuvakilpailu.

Toinen näyttely päivä huipentui gaala-illalliseen shampanja tarjoiluineen. Tilaisuus oli hyvin tasokas ja pukeutuminen sekä kattaus sen mukaista. Illan kohokohta oli The British Alpaca Futurity näyttelyn parhaan huacaya jalostusorin julkistaminen: Palkinnon vuonna 2011 sai Dovecote Jaquinto of Alpaca Stud joka on kasvattajien Alpaca Stud ja Classical Mile End Alpacas yhteisomistuksessa. 

Gaala-illallisen toinen kohokohta oli alpakkavaatenäytös ja siellä oli meidän matkalaisille melkoinen yllätys. Lavalle asteli kauniita malleja kantaen yllään mm. suomalaisen tunnetun suunnittelija Annuli Merkun suunnittelemia ja valmistamia alpakanvillaisia juhla-asuja upeasta mustasta juhlapuvusta kauniiseen luonnonvalkoiseen hääpukuun. Lavalla esiteltiin myöskin kasvattajamme Sini Honkalan oma suunnittelema asu. Nämä kauniit ja laadukkaat asut saivat jopa odotettua suuremmat suosionosoitukset ja hurjan määrän kehuja. Allaoleva kuva on Suomesta Lotta Honkala pukeutuneena alpakasta tehtyyn upeaan coctail-asuun. Asu oli mukana Englannin näytöksessä.

 

cocktail_dress_11   

 

Kolmas päivä käynnistyi taas perinteisellä englantilaisella aamiaisella kodikkaassa majapaikassamme  Old Mill :ssä, jota voimme suositella hyvänä paikkana myös muille. Vatsat täynnä ja intoa puhkuen käänsimme auton keulan kohti Toft:in kartanoa ja alpakka tilaa. Toft:issa oli kasvattajapäivät ja pääsimme treffaamaan paikallisia kasvattajia sekä ihmeitä ulkomailta. Hauskin tapaaminen taisi olla ehdottomasti Latvialaisen alpakkakasvattajan kanssa. Hän kertoi että Latviassa on 53 alpakkaa joista kolme ”lemmikkitäpläotusta” kotieläintilalla ja 50 villantuottajaa asustaa hänen tilallaan.
Toft:issa pääsimme isännän Kubotalla ajelulle ympäri tilaa katsomaan tilan eri laumat ja saimme kattavan esittely historiasta ja miten siihen kaikkeen oli päädytty. Kartanon emäntä esitteli meille alpakat yksitellen kartanon pihalla ja tarjosi kaiken päälle  vielä maittavat lounaan.
Toft:in kartanossa on yksi upea harvinaisuus ja se on Toftin oma alpakkavaatekauppa. Kauppaa pitää kartanon tytär. Harvinaisuus siksi, että hän myös suunnittelee ja tekee suurimman osan myytävistä vaatteista ja asusteista itse. Saimme tuhlattua melkoisen osan matkakassaa juuri hänen luonaan. Kauppa oli sisustettu hyvällä maulla ja maanläheisillä väreillä. Värjättyjä tuotteita ei löytynyt vaan kaikki oli luonnonvärisiä. Vaikka Toft:issa onkin lähes enemmän alpakoita kun koko Suomessa, niin he ostavat villaa muualta jotta kysyntä tulisi tyydytettyä. Toftin kasvattajapäiviltä sitten hurautimme takaisin Lontooseen ja kotia kohti.  

Kiitos Anne ja Sini Tours:lle hyvin järjestetystä matkasta.

Englannin alpakoita kaivaten ja uutta reissua malttamattomina odottaen

Ami ja Päivi

 

toft_web